Havaintoja Sampo.com uudistuksesta

Perttu Tolvanen

Sijoittajasuhdeviestintään keskittynyt Sampo.com uudistui joulukuussa Rientolan ja Tiedon avustuksella. Rientola vastasi käyttöliittymistä ja Tieto hoiti teknisen toteutuksen. Uusi Sampo.com sisältää varsin rohkeita käyttöliittymäratkaisuja, mutta mukaan on mahtunut myös muutamia kovin erikoisia ratkaisuja.

image

Etusivu on tyylikkään tummanpuhuva ja korostetun selkeä käyttöliittymäasettelussaan. Etusivulla nostoelementin lisäksi suurimman huomion saavat “Tiedotteet”-lista, “Osake”-tiedot ja “Kalenteri” –näkymä. Tiedotteet-lista on yhdistetty virta lehdistötiedotteista ja pörssitiedotteista. Myös kalenteri on yhteinen näkymä kaikkiin erityyppisiin tapahtumiin.

Kalenterin käyttöliittymäratkaisusta on hieman vaikea saada yleiskuvaa siitä millaisia tapahtumia on tulossa. Lienee todennäköistä, että kalenterin on kuitenkin haluttu viestiä mahdollisimman paljon informaatiota ilman siirtymistä erilliseen kalenteri-osioon. Tyylikkäästi avautuvat pop-up-tyyppiset ikkunat mahdollistavatkin kalenterin “selailun” suoraan etusivulta. Ratkaisu on toimiva, mutta hieman erikoinen.

Yhdistetty “Tiedotteet” –lista ansaitsee kunniamaininnan. Moni verkkopalvelu edelleenkin hankaloittaa käyttäjien elämää pilkkomalla tiedotteet, uutiset, blogit, verkkouutiset ym. erillisiin listauksiin. Sampo.comin etusivun listaus erottelee pörssitiedotteet ja lehdistötiedotteet toisistaan elegantisti ikoneilla, mutta listaa nämä samassa virrassa. Javascript-avusteinen selaus myös tarjoaa nopean kanavan selata listaa taaksepäin. Ainoaksi miinukseksi jätettäköön RSS-syötteiden puuttuminen.

image

Eniten Sampo.com kiinnittää huomiota rohkeissa käyttöliittymäratkaisuissa.

Hieman ihmetystä aiheuttavat esimerkiksi yleisistä periaatteista poikkeavat käyttöliittymäratkaisut tukinavigaatioiden ja kielivalintojen osalta. Esimerkiksi lippujen käyttäminen kielivalintaa merkitsemään pitäisi olla jo kokonaan unohdettu tapa, koska kielivalinnat ja kansallisvaltioiden lipputunnukset ovat hyvin harvoin yhdenmukaisia. Myös tekstinsuurennuspainikkeita moni pitää turhana selaimen toimintojen monistamisena. Hakulaatikon osalta lienee myös suositeltava käyttää yleistä “Hae” –nappulaa eikä monia käyttäjiä hämmentävää suurennuslasin ikonia.

image

Pienistä eriskummallisuuksista huolimatta Sampo.com sisältää myös erittäin rohkeita ja onnistuneen oloisia käyttöliittymäratkaisuja. Esimerkiksi päänavigaatio on erittäin selkeä ja jättimäiset pudotusvalikot on toteutettu esimerkillisesti. Laajan sisältökokonaisuuden hahmottamisessa laajat pudotusvalikot vaikuttavat erittäin toimivilta ja myös todennäköisesti helpottavat hyvin täsmällisten informaatiotarpeiden perässä olevien käyttäjien elämää.

image

Ristiriitaisin rohkeista käyttöliittymäratkaisuista on kuitenkin Sampo.comin tapa kiinnittää kookas päänavigaatioelementti selainsivun yläreunaan väkisin. Pitkillä sivuilla vieritettäessä päänavigaatio “lähtee mukaan” ja on saatavilla selaimen yläreunassa vaikka sivu olisi metrin mittainen.

image

Ratkaisua kannattaa kokeilla itse ja sen huomaa kun vierittää esimerkiksi etusivua alaspäin riittävän pitkälle.

Onkohan tällainen ratkaisu yleistymässä laajemminkin? Onko tämän todettu jotenkin helpottavan käyttäjien navigointia pitkillä sivuilla? Vastaava ratkaisuhan on esimerkiksi Tietoviikon ja muiden Talentumin sivustojen yläreunassa.

Kokonaisuutena Sampo.com on tyylikäs yrityssivusto jossa on käytetty grafiikkaa ja tekstiä hallitusti helpottamaan tiedon ymmärrettävyyttä ja löydettävyyttä. Paljon ladattavaa materiaalia sisältävä sivusto myös esittää ladattavat pdf-tiedostot tyylikkäästi ja noudattaa muutenkin hyviä käytettävyysperiaatteita monessa kohtaa. Ilman mainittua muutamaa erikoista käyttöliittymäratkaisua Sampo.com edustaisi erittäin esimerkillistä perinteistä yrityssivustototeutusta.

  1. samu says:

    Ihan toimivanoloiset ja tyylikkään sivut.. Ainoa isompi miinus tulee siitä, että navikaation jättipudotusvalikot ei avadu enää sen jälkeen kun sivua on rullaillut niin paljon alas päin, että toi navi kiinnittyy sivun yläreunaan..

  2. Jani Hartikainen says:

    Ohhoh, sehän toimii jopa Operassa!

    Yhdyn samun mielipiteeseen, mutta itseäni nakersi hieman, kun tuo yläpalkki hyppi melko epätasaisesti. Kyllähän sen saisi liikkumaan sulavamminkin.

  3. Sami Nikander says:

    Käyttöliittymäsuunnittelun kannalta sivun ylälaitaan kiinnitetty päävalikko on ihan perusteltu ratkaisu. Navipalkin tarkoitus on nimenomaan 1) tarjota nopea navigointimahdollisuus sivuston eri osiin (tarvitsematta ensin vierittää sitä metrin mittaista sivua takaisin ylös asti) 2) korostaa käyttäjän tämänhetkinen sijainti sivustolla (tämä vapauttaa aivokapasiteettia varsinaiseen asiointiin, kun käyttäjän ei tarvitse pidellä mielessään sivuston rakennetta vaan se on visualisoitu).

    Perttu Tolvasen arviosta ei minulle oikein avaudu millä perusteilla se on ”ristiriitainen” ratkaisu, ts. mitkä seikat käyttöliittymäsuunnittelussa tai sen taustalla olevassa kognitiivisessa psykologiassa puhuisivat tätä ratkaisua vastaan. Kiinteä navipalkki ylälaidassa ei ole edes mikään uusi web2.0-keksintö. En väitä etteikö argumentteja sitä vastaan voisi olla, mutta ne olisi hyvä lyödä pöytään. Nyt arviosta jäi vähän mutu-maku suuhun – ja käyttöliittymäsuunnittelun tulee kuitenkin perustua muuhun kuin subjektiivisiin fiiliksiin :)

    Kokonaan eri asia sitten, että toteutus on todella kökkö: palkki hyppii ja tärisee vieritettäessä, eikä edes tarjoa kaikkea toiminnallisuutta (alivalikot katoavat ja jäljelle jäävät vain päätason otsikot). Tuollaisena se navikko on kyllä aika torso.

  4. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos hyvistä kommenteista. Sen takia jutun heitin kun toivoin vähän muutakin näkemystä aiheeseen.

    Ristiriitaisuuden käsitys jäi tosiaan selventämättä. Tarkennetaanpas:
    1) Palkki ”irtoaa” sivusta ja ei täten ole pysyvä elementti läpi sivuston vaan ilmestyy vain vieritettäessä. Täten se on toiminnaltaan erilainen kuin esim. Talentumin Ylämummo-palkki. Tällainen irtoaminen voi käsittääkseni olla ongelmallinen juuri käyttäjien hahmotuskyvyn kannalta, koska toiminnallisuus rikkoo metaforan ”sivusta”.
    2) Toisaalta allekirjoitan esitetyt pointit palkin hyödyistä. Se voi todellakin auttaa käyttäjiä hahmottamaan paikkaansa ja ylipäätään liikkumaan sivustolla. Tosin pidän ristiriitaisena juuri sitä, että nuo jättivalikot eivät olekaan sitten mukana. Täten käyttäjä voisi ihmetellä, että onko kyseessä sama valikko kuin mikä näkyy yläreunassa?
    3) Tekniseen toteutukseen en osaa ottaa itse kantaa tuossa, mutta käsittääkseni tuollaiset leijuvat elementit voivat olla ongelmallisia. Esim. kännyköiden pienillä näytöillä tällaiset elementit saattavat kaapata hulppean määrän ruututilaa. Tosin Sampo.comin palkki toimii ainakin N97:n omalla selaimella juuri kuten tietokoneellakin. Mutta Opera Mobile 10:ssä palkki pomppii missä sattuu ja yleensä asettuu keskelle ruutua kun lopettaa vierittämisen. Ei siis missään tapauksessa standardi ratkaisu joka olisi vailla teknisiä ongelmia.

    Täten ristiriitaisella vaikutelmalla viittaan siihen, että onko tuo navin yhtäkkinen kiinnittyminen selaimen yläreunaan toiminto jonka kaikki käyttäjät a) ymmärtävät oikein ja b) kokevat hyödylliseksi? Kumpaankin kohtaan on mielestäni argumentteja puolesta ja vastaan.

    Lisäksi olet hyvinkin oikeassa siinä, että kyse on tosiaan jo 90-luvulla keksitystä toiminnosta jossa tietysti kehykset olivat konseptin ensivaihe. Ja kehyksistä nyt luovuttiin muistakin syistä kuin teknisistä ongelmasyistä. Täten mietin vain sitä, että jos näitä nyt alkaa taas näkymään, niin olisi varmaan syytä miettiä että missä tilanteissa tällainen kiinnittyvä navipalkki on hyvä asia ja missä taas ei.

  5. jeejee says:

    Ylälaidassa leijuva navigaatiovalikko on käyttäjän kannalta turhake. Se vain vie turhaan tilaa sisällöltä eikä oieastaan tarjoa käyttäjllle mitään hyödyllistä tietoa.

    Vertaus muihin medioihin: sanomalehdessä tai kirjassa ei ole printattu sisällysluettelua jokaiselle aukeamalle, tai TV -ohjelmissa näytetä ruudun ylälaidassa kanavavalikkoa ja näytettävää ohjelmaa.

  6. Kehittäjä says:

    Tekstinsuurennuspainikkeet toimivat sentään siten, etteivät ne suurenna koko layoutin tekstiä vaan ainoastaan leipätekstin. Näin olen itsekin toteuttanut nuo jos asiakas / graafinen suunnittelija on ne välttämättä halunnut sinne laittaa.

  7. nimierkki says:

    Sivuston on kai tarkoitus näyttää arvokkaalta ja elegantilta, mutta siinä ei onnistuta. Värimaailma on ankea ja epäyhtenäinen (ks. yläpalkki/alapalkki/navigaatio), liukuvärejä käytetään vähän siellä sun täällä, elementit ovat sekä kulmikkaita, että pyöreitä, ja taustan aaltokuvio häiritsi ainakin minun silmiäni. Navigointipalkin mukana kulkeminen on hyväksyttävää, sen toiminnan rajoittuminen pelkkiin päätason otsikoihin rullatessa ei. Hakutoiminnon oheen ympätyt tilaus- palaute- kielivalinta- ja fontin suurennos-nappulat ovat tarpeettomia, semminkin kun viimeinen vaihtaa ainoastaan leipätekstin koon ei esimerkiksi tiedotteiden otsikoiden kokoa…

  8. PA says:

    Lipuista kielten symbolina ei tunnuta päästävän eroon millään. Stockan työntekijöiden rinnassakin ne killuvat yhä vain. Kovin poikkeuksellisena valintana en niitä pitäisi. Hyvä puoli lipuissa on, että silmä ehkä osaa etsiä niitä, sillä ne näyttävät tutulta. Tämäkin hyöty on menetetty tässä totetutuksessa, jossa lipun väreistä on luovuttu.

    En nyt tiedä, ketä voisi kauheasti hämmentää suurennuslasisymbolin luukun vieressä, jossa lukee ”kirjoita hakusana”.

    Tekstinsuurennusnappien käytöstä olisi kiva nähdä tilastoja. Vanhan ie-käyttäjät eivät kyllä tunnu tietävän, että tekstiä voi suurentaa selaimestakin.

    Paikallaan pysyviä navigaatioita on toki tehty frame-ajoista asti. Minusta tässä tapauksessa ratkaisun tarpeellisuus on kyseenalainen. Erityisen epäloogista on, että samannäköinen valikko toimii eri tavoin, jos ollaan sivun ylälaidassa tai vieritetty alaspäin, kuten Sami sanoi.

  9. PA says:

    Kiinnostavinta olisi tietää, onko varsinainen verkkopankki kehittynyt jotenkin. Vaihtaisin heti sellaiseen pankkiin, joka tarjoaisi nykyaikaiksen verkkopankin. Jostain kertoo sekin, että Suomeen on tullut Balancion paikkaamaan puutetta.

  10. PA says:

    Hmmh ja nythän vaikutan aivan idiootilta, kun en heti katsonut, että tämä onkin ihan eri Sampo kuin pankki-Sampo.

  11. Perttu Tolvanen says:

    No mutta meillä Vierityspalkissa ei katsota sitä ollenkaan huonolla! Mitä enemmän uskaltaa itseään nolata, niin sen parempi. Siksi me oikeasti rakastetaan Sarasvuota eikä oikeasti haluttaisi lytätä niin hienoa miestä ollenkaan!

    En usko, että se Sampon verkkopankki on mihinkään suuntaan mennyt tämän uudistuksen myötä ja tuskin tulee menemään. Mitään integroitua ja yhtenäistä OP-tyylistä kokonaisuutta tuskin Sampo-konserni tulee saamaan lähiaikoina.

    Kiitos kommenteista kovasti. Tuo tukinavigaatiopuoli oikeasti on mielestäni kiinnostava, koska sen käytänteet vaihtelevat aika lailla – edelleen.

    Olen tosin parissa kohtaa aika eri mieltä kanssasi. Esim. lippuja en vain suostu hyväksymään kielivalintaa kuvaaviksi nappuloiksi. Niillä lipuilla kun ei ihan aikuisten oikeasti ole juuri mitään tekemistä niiden kielten kanssa. Jossain verkkokaupassa ne voivat olla ihan siedettävää jos samalla vaihtuu se asiointimaa, mutta jos kyse on pelkästä kielestä niin liput pitäisi unohtaa. Tulevaisuudessa tämän luulisi vain korostuvan.

    Hakulaatikon suurennuslasikin on mielestäni jonkun AD:n märkä uni vain. Mitä yhteistä on tiedon hakemisella ja zoomaamisella? Enterin painaminen hakutermin kirjoittamisen jälkeen ei todellakaan ole kaikille käyttäjille yksiselitteistä ja tällöin se omituinen ”Suurenna kuvaa tästä” -ikoni ei palvele mielestäni tarkoitusta.

    Suurennuslasin käyttäminen ”Hae” -boksin sijasta on itse asiassa tyypillisimpiä omituisuuksia joihin törmään. En ole vielä nähnyt yhtään tutkimusta jossa tämä oikeasti todettaisiin olevan ok – päinvastoin kaikki hakuun liittyvät suositukset sanovat juuri päinvastoin – eli suosittelevat käyttämään boksia jossa lukee ”Search”. Tämä helpottaa toiminnon löytämistä leiskasta ja lisää sen käyttöä.

    Esim. nuo Smashing Magazine -tyyliset showcaset eivät mielestäni lisää ymmärrystä käytettävyydestä ollenkaan. Jos jokin yleistyy, niin se ei välttämättä tee siitä laadukasta. IE6 lienee aiheesta se klassinen esimerkki.

    Viittaamani Smashing Magazine artikkeli hakuboksien suunnittelusta on muuten oikeasti mielenkiintoinen. Artikkelin teema tuntuu olevan, että ”kaikki on ihan jees, kunhan näyttää kivalta”:

    http://www.smashingmagazine.com/2008/12/04/designing-the-holy-search-box-examples-and-best-practices/

  12. PA says:

    Perttu, Smashing Magazinen porukka tuntuu olevan juuri enemmän visuaaliseen designiin hurahtanutta ja mainitsemasi kaltaisiin kantoihin törmää.

    En väitä, ettei hae-teksti (vai etsi vai löydä) olisi yksikäsitteisempi. Kummastelin vain, kun sanoit suurennuslasia oudoksi ratkaisuksi, kun minusta tuntuu, että siihen törmää joka puolella.

    Kummastelin joskus etsi- ja hae-sanojen eroja. Sitemmin olen nähnyt myös löydä-tekstiä, mikä tuntuu vähän amerikkalaiselta yli-itsevarmuudelta… http://matias.pietila.fidisk.fi/koyttis/2006/04/13/etsintatermit-hakusessa/

    Sama juttu lippujen kanssa. En minä niistä tykkää (heh, juuri eilen googlailin artikkeleita asiasta, kun tänään on tarkoitus vääntää siitä kättä), mutta protestoin sitä vastaan, että listasit tuon rohkeaksi käyttöliittymävalinnaksi, kun se minusta on juuri valitettavan tavallinen. Rohkeampaa olisi luopua lipusta.

  13. PA says:

    Katsoin tuota linkkaamaasi artikkelia. Aika monessa luukussa näkee go-sanaa. Muistaakseni Don’t make me think suositti aikoinaan, että luukku otsikoidaan search ja napissa lukee go. Perusteluita ei taidettu kauheasti antaa. En tiedä, kuinka tuo on suomenkieliseen laitokseen käännetty.

  14. PA says:

    ”heh, juuri eilen googlailin artikkeleita asiasta, kun tänään on tarkoitus vääntää siitä kättä”

    Turpiin tuli… maailma on näkevä yhden lipun lisää.

  15. Perttu Tolvanen says:

    Linkkaamani artikkeli on minusta juuri hyvä esimerkki siitä, että tuollaisia suosituksia annetaan sen perusteella että mikä on suosittua. Ne harvat perustellut näkemykset asiasta jotka muistan lukeneeni ovat aina suositelleet hakuboksia jossa lukisi toimintonappulassa ”Search” ja tästä vedän sen johtopäätöksen, että Suomessa tuo ”Hae”-laatikko olisi ihan järkevä juttu.

    Otan osaa. Joskus tulee turpiin…

  16. Aki Björklund says:

    Suurennuslasi on käytössä sekä Windowsissa että OS X:ssä aivan jokaisessa hakulaatikossa. En sano että se olisi hyvä symboli, mutta huomattavasti parempi kuin vuosikymmen sitten käytöstä poistunut levyke tallennuksen ikonina.

  17. Antti Peisa says:

    Suurennuslasi ei nyt ole täysin pieleen mennyt vertauskuvanakaan (en myöskään allekirjoita sen erinomaisuutta – mutta ei se nyt ihan täysin pielessäkään ole):

    -jos etsit neulaa heinäsuovasta, olisi hyödyllistä nähdä tarkemmin
    -jollain tasolla haku nimenomaan ”zoomaa” tietoon: rajaat suuresta massasta pienemmän osan näkyville
    -jos ikoni pitäisi korvata toisella ikonilla, mikä se voisi olla? Kiikarit? Silmä? Koira? Nenä? Kirjaston täti? Googlen logo?

    Akilta erinomainen huomio, että konventio tietokoneiden käyttäjien keskuudessa on jo pakostakin melko voimakas.

  18. Juha Suni says:

    Jatketaan nyt vielä hyvien/huonojen käytäntöjen linjalla:
    Itse jättäisin tuon A+, A- käytännön pois ja siirtyisin pysyvästi esimerkiksi kolmeen valittavissa olevaan fonttikokoon. Oletuksena (yleensä) valittuna pienin koko.

    Perustelut:
    – Kolme kokovariaatiota riittää, kunhan ero on riittävä.
    – Käyttöliittymä voidaan aidosti testata ainakin noille kolmelle kokovariaatiolle – tarvittaessa myös muun kuin pelkän leipiksen osalta.
    – A+, A- -käytäntö ei kerro, mikä on fontin oletuskoko (Miksi pitäisi palata oletuskokoon? Kysykää sitä itseltänne kun olette jossain vaihtaneet fontin kokoa.).

  19. Antti Tähtinen says:

    Mielenkiintoinen analyysi Pertulta. Tässä keskustelussa on jo tuotu esiin aika ansiokkaasti muutamia hyviä pointteja, joten en niitä tässä toistele sen enempää.

    Pakko ottaa kuitenkin vielä kantaa siihen hyvään pointtiin, että käyttöliittymiä suunniteltaessa pitäisi ottaa aina huomioon myös kokemattomammat webbikäyttäjät. Jos liput ovat kielten symbolina niin tunnettuja, että Stockan kassatkin niitä käyttävät, eikö ole hieman saivartelua kehitellä pelkän loogisuuden nimissä korvaavia tekstejä? Ristiriitatapauksetkin ovat varmaan Suomen olosuhteissa aika harvinaisia. Varsinkin kun, kuten joku jo totesikin, tuttu väriyhdistelmä erottuu heti ensimmäisenä tekstimuotoisesta yläpalkista. Sama kokemattomuus-juttu tulee esiin jonkun mielestä ”tarpeettomissa” tekstikoon muutosnapeissa – ehkä niitä eivät kaikki halua, mutta moniko huonosti näkevä peruskäyttäjä mahtaa edes tietää, että selaimessa on jo sinällään toiminto, jolla suurentaa tekstiä?

    Sampon sivustoa en kyllä muutenkaan pidä ihan täysosumana, vaikka hyvä perussuoritus onkin. Alaosioilla on omat kokoavat etusivut, mutta tätä ei kerrota käyttäjälle mitenkään. Jostain syystä pääosioiden otsikoilla ei ole edes samaa mouseover-efektiä, joka kyllä toimii muuten aukeavissa valikoissa. Etusivun nostokaruselli on kiva, mutta olisi mukava nähdä mitä nostojen takaa löytyy, ilman että täytyy klikkailla läpi kaikkia pyöreäkulmaisia neliöitä. (Ja taas tämä kokemuskysymys – tajuaisiko esimerkiksi 60-vuotias isäni, että ne neliöt siellä Flashin sisällä ovat klikattavia elementtejä?). Jne. Ja noin yleisesti saitti on visuaalisesti vähän kömpelö.

    Mutta kiitos Pertulle hyvästä artikkelista ja ennen kaikkea kaikile kommentoijille älykkäistä lisäyksistä. Näin se wisdom of the crowds valjastetaan :-)

  20. Antti Tähtinen says:

    PS. Kun nyt käytettävyydestä puhutaan, minulle jäi hiukan epäselväksi, miksi Perttu on tekstissään lihavoinut yksittäisiä lauseita. Ilmeisesti efektin on tarkoitus olla jonkinlainen aiheotsikon ja tiivistelmän yhdistelmänä, mutta käytäntö on hieman erikoinen. Ymmärtäisin vielä jotenkin, jos tätä edes harrastettaisiin (Helsingin Sanomien tapaan) pelkästään kappaleiden alussa, mutta olisiko ihan tavallinen väliotsikointi liian vanhanaikaista? :-)

  21. PA says:

    Antti, Nielsen harrastaa samaa lihavointia Alertbox-kolumneissaan, joten kai sitä pidetään lukijan palvelemisena.

    http://www.useit.com/alertbox/

    Minua se ennemmin häiritsee kuin hyödyttää. Ja harmittaa toki sekin, ettei Hesarissa enää mietitä väliotsikoita vaan tyydytään lihavoimaan satunnaisia sanoja kappaleiden alusta.

  22. Janne Aaltonen says:

    Kiitokset innostavasta palautteesta! Päänavigaatiosta aukeavat alavalikot toimivat nyt myös sivua alemmas skrollattaessa. Ensimmäisessä julkaisuversiossa näiden osalta oli tehtävä teknisistä syistä kompromissi.

  23. Perttu Tolvanen says:

    Hienoa, että palautteella on ollut vaikutusta. Todella hyödyllinen keskusteluketju tähän on syntynytkin.

    Itse ainakin muutin keskustelun seurauksena näkökulmaani tuohon hakukentän toimintaikoniin. Yksinkertaistettu suurennuslasi on ok. Symboli ei ehkä ole looginen, mutta on yleinen ja ilmeisen intuitiivinen käytännössä. Olette oikeassa! :)

    Samaa mieltä en kuitenkaan ole noista kielivalintalipuista. Stockmannin myyjien rinnassa olevia lippuja ei mielestäni voi rinnastaa verkkopalvelun kielivalintaan. Stockmannilla ollessa asiakas tietää oikein hyvin missä maassa on sillä hetkellä (minä ainakin, yleensä). Täten lippuja ei ihan heti erehdy luulemaan maa-alueiksi tai valtioiksi joissa ko. myyjä palvelee asiakasta. Ja veikkaan, että vaikkapa australialaisen, kanadalaisen, intialaisen tai jenkkituristin näkökulmasta se englanninkieltä kuvaava brittiippu on kovin ’eurooppalainen valinta’. Ei turhaan monissa aiheesta kirjoitetuissa artikkeleissa varoiteta siitä, että lippujen käyttäminen kielisymboleina on myös riskialtista, koska aiheesta voidaan monissa tilanteissa loukkaantua.

    Liputhan ovat kansallistunnuksia – tai tarkemmin valtion tunnusmerkkejä. Maailmassa on paljon lippuja jotka eivät todellakaan liity mihinkään yksiselitteisesti määriteltävään kieleen – ja itse asiassa on paljon lippuja jotka eivät liity edes valtioon tai maa-alueeseen. Täten liput ovat kyllä laajemminkin aika ongelmallisia symboleja. Esimerkiksi Saksa on hyvä esimerkki maasta jossa asuu kohta niin paljon turkkilaisia, että Saksan lippu ei mitenkään oletuksena voi kohta enää tarkoittaa saksankieltä. Toiseksi nuo lipputunnisteista syntyvät mielikuvat ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Suomalaiset voivat ehkä liittää Iso-Britannian lippuun mielikuvan englanninkielestä, mutta toimiiko sama mielikuva samalla tavalla vaikkapa intialaiselle, brasilialaiselle, venäläiselle tai kanadalaiselle?

    Johtopäätös: Kuvat tai ikonit valtioiden lipuista eivät voi toimia kielenvaihtoa kuvaavina käyttöliittymäelementteinä. Jos ne ovat jollekin ryhmälle intuitiivisia ja loogisia, niin todennäköisesti kyse on hyvin pienestä ryhmästä jossakin hyvin rajatulla alueella – ja monikielisiä verkkopalveluita ei yleensä tehdä hyvin homogeenisille ja harvalukuisille käyttäjäryhmille.

    Ainakin yksi asia siis josta olen verkkopalveluiden laatukriteereiden ja JHS-ohjeistuksien kanssa erittäin samaa mieltä :)

    Lisätiedosta kiinnostuneet voivat lukea vaikka Welie.comin interaction design patternin aiheesta:
    http://www.welie.com/patterns/showPattern.php?patternID=language-selector

    Lisää keskustelua aiheesta (70+ kommenttia artikkelin perässä):
    http://www.456bereastreet.com/archive/200604/indicating_language_choice_flags_text_both_neither/

    Korpelan Jukkakin on aiheesta aikanaan avautunut:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/flags.html

  24. Janne Aaltonen says:

    Lippusymboliikka on tunnetusti ongelmallinen ja tärkeästä pointista on kyse. Erityisesti ongelmia alkaa kasaantumaan, kun kieliä on runsaasti ja listaan alkaa nousta lippuja, jotka viittaavat tasaväkisesti monikielisiin maihin.

    Kun kyse on suomen ja englannin kielestä, ongelma on pienempi, mutta ei tällöinkään aivan olematon. Sammon tapauksessa tämä katsottiin kaikkinensa parhaaksi ratkaisuksi.

    En kannusta käyttämään lippuja kielivalinnassa, paitsi jos kieliä on ja tulee varmuudella pitkässäkin juoksussa olemaan vain 2-3 kpl ja kyseessä on kielet joihin voidaan varsin turvallisesti viitata lipuin. Tällöinkin muita vaihtoehtoja kannattaa harkita vakavasti.

  25. Antti Tähtinen says:

    Pertulta ja Jannelta asialliset postaukset – minäkään en yritä sanoa, että liput olisivat varsinaisesti hyvä tai kestävä ratkaisu, mutta joissakin tilanteissa (lähinnä täällä kotimaassa) ne sopivat kryptisiä kirjainlyhenteitä paremmin. Ikaalisten kylpylän verkkosivuilla Suomen lippu, Ruotsin lippu, Saksan lippu ja Venäjän lippu ovat mielestäni aika selkeä juttu. :-)

  26. Öhöm says:

    Perttu Tolvanen:
    ”En usko, että se Sampon verkkopankki on mihinkään suuntaan mennyt tämän uudistuksen myötä ja tuskin tulee menemään. Mitään integroitua ja yhtenäistä OP-tyylistä kokonaisuutta tuskin Sampo-konserni tulee saamaan lähiaikoina.”

    Vaikka 16.12.2009 kirjoitetusta kommentista onkin aikaa, on tuohon ihan pakko vastata sen verran, että Sampo-konsernihan myi Sampo Pankin tanskalaiselle Danske Bankille jo vuonna 2007. Sampo-konsernilla ei siis ole (eikä ollut kommentin kirjoitushetkelläkään) mitään tekemistä Sampo Pankin kanssa. Ei siis mikään ihme, ettei verkkopankkiin tai muihin Sampo Pankin toimintoihin ole haettu yhtenäistä ilmettä.

    Sampo Pankin myynnistä saamillaan rahoilla Sampo-konserni on ostanut Nordean osakkeita, minkä lisäksi konserni omistaa pohjoismaisen If-vahinkovakuuttajan ja Mandatum Life -henkivakuutusyhtiön.

  27. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos tarkennuksesta. Noinhan se tosiaan on.

    Tuohon liittyen on toki kuluttajan kannalta mielenkiintoinen tilanne, että esim. http://www.sampo.fi vie kuluttajan tuonne Sampo-konsernin sivustolle eikä suinkaan http://www.sampopankki.fi sivustolle. Google sentään osaa suositella kärkeen tuota http://www.sampopankki.fi sivustoa.

    En tiedä onko kummallakaan taholla nimenvaihto harkinnassa, mutta kyllähän tuo aika kummallinen tilanne on. Luulen, että jos tuota asiaa katugalluppina lähtisi tiedustelemaan, niin aika jänniä tuloksia saattaisi tulla.

    Täten epäilen, että Sampo.comista haetaan ajoittain kovastikin tietoa kuluttajien pankkiasioista. Mutta tietysti voi olla, että käytännössä ongelmalle on aika vähän tehtävissä. Muistelen ainakin, että Danske Bank nimenomaan halusi ostaa tunnetun ja turvallisen kotimaisen Sampo-brändin.