Mobiilipalveluiden kehityksen haasteita

Perttu Tolvanen

Viime vuonna mobiilipalvelut saivat huomattavia kehityspanostuksia osakseen. Esimerkiksi YLE julkaisi oman yle.mobi –palvelunsa ja monet Sanomien sivustotkin saivat mobiiliversionsa. Mobiilipalveluiden kehitys näytti pääsevän vauhtiin. Nyt kehitys tuntuu kuitenkin pysähtyneen.

Syitä kehityksen hidastumiseen lienee monia. Ainakin osa verkkopalveluiden omistajista on kieltäytynyt tekemästä erillisiä mobiiliversioita odottaen ilmeisesti minikannettavien ja kännyköiden yhdistymistä. Toiset ovat lähteneet iPhone-huumassa kehittämään omia puhelinkohtaisia sovelluksia. Jotkut saivat näpeilleen kun Nokia sulki WidSets-palvelun ja eivät täten ole ryntäämässä ensimmäisinä uuteen Ovi Storeen.

Kokonaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on toisaalta muitakin. Mobiilipalveluiden kehityksessä on useita megahaasteita ratkaisematta.

Haaste 1: Mobiilipalvelut ovat hankalia käyttää

Yhtenä syynä lienee se karu todellisuus, että moni mobiilipalvelu on edelleen varsin hankala käyttää jopa kalliilla älypuhelimella. Adagekin tutki alkuvuodesta mobiilipalveluita ja totesi palveluita olevan kovin vähän ja monien olevan hankalia käyttää.

“Mobiilipalveluita käyttävät ihmiset kokivat kaikissa tutkituissa maissa palveluiden suurimmiksi ongelmiksi käytön hankaluuden, tietoturva-asiat ja yhteysongelmat. Jos näppäriksi koettuja palveluja olikin, esteeksi nousi niiden tuntemattomuus.”

Moninaiset ongelmat päivittäisessä käytössä ovat varmasti monille tuttuja. Kaikki eivät liity itse palveluihin suoranaisesti, mutta käyttäjän kannalta vian aiheuttajalla ei ole paljon merkitystä.

Haaste 2: Suuri osa käyttäjistä ei hyödynnä puhelimensa ominaisuuksia

VTT:n keväällä julkaisema selvitys kiteyttää myös toisen osa-alueen mobiilikanavan ongelmista. Esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusalalla puhelimet ovat kovassa käytössä, mutta laitteiden ominaisuuksista hyödynnetään murto-osaa.

"Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään matkapuhelimia rutiininomaisesti perustoimintoihin eli puheluihin, tekstiviestien ja sähköposteihin. Muita matkapuhelimissa jo valmiina olevia sovelluksia, kuten RFID-lukijoita, GPS-paikannusta ja valokuvausta hyödynnetään varsin vähän. Alaa pidetään kuitenkin yhtenä tärkeimmistä ja potentiaalisimmista ICT-palvelujen soveltajista.”

Todellisuudessahan suomalaisten bisnesmiesten ja –naisten kommunikaattoriarmeijaakin käytetään pääasiassa tekstiviestittelyyn eikä välttämättä edes sähköpostien lukemiseen. Innovaatioiden syntyminen vaatii yleensä edes jonkinlaista kokeilunhalua – ja sitä ei tunnu kovin monella kännykän omistajalla olevan.

Haaste 3: Mobiilipalvelut eivät ole tunnettuja ja palveluita on hankala löytää

Suomessa on monia palkittuja ja kiiteltyjä mobiipalveluita, kuten YTV:n mobiilipalvelut, mutta suhteessa potentiaaliin lienee näiden käyttö minimaalista. Onkin väitetty, että ylivoimaisesti suurin osa mobiilikäytöstä Suomessa olisi Facebookin mobiiliversion käyttöä.

Muita kohtuullisen tunnettuja mobiilipalveluita ainakin it-ammattilaisten keskuudessa lienevät VR:n mobiilipalvelut, Forecan mobiilipalvelut, Kauppalehden mobiilipalvelut, HS.fi:n mobiilipalvelut ja Digitodayn mobiilipalvelut. Tosin ei näitäkään palveluita kovin moni it-ammattilainen todennäköisesti päivittäin käytä.

Hyviä koosteita mobiilisivustoista ja –palveluista on onneksi tarjolla muutama. Tero Lehto on jo pitkään pitänyt laadukasta PDA-linkit sivua jossa onkin hyvä kooste suomalaisia ja ulkomaisia mobiilisivustoja. Uudempana tulokkaana Hakemisto.mobi tarjoaa erittäin kattavan katsauksen suomalaisiin ja ulkomaisiin mobiilipalveluihin.

Tietoa näistä hakemistopalveluista tulisi levittää myös it-alan ulkopuolelle. Valitettavasti useimmat mediatalot mainostavat vain omia palveluitaan.

Haaste 4: RSS-syötteet auttavat vain tehokäyttäjiä

Paljon mobiilikäyttöä on toki siirtynyt RSS-syötteisiin. Voisikin sanoa että jo RSS-syötteen tarjoaminen on valtava parannus minkä tahansa verkkopalvelun mobiilikäytettävyyteen. RSS-syötteiden yleistyminen etenee kuitenkin samalla tavalla hitaasti kuin mobiilipalveluiden kehitys.

RSS:n tuntemattomuus suurelle yleisölle lienee myös karu fakta joka tuskin muuttuu aivan lähivuosina.

Yhteenveto: Mobiilipalveluiden kehitys tuntuu pysähtyneeltä ja sirpaloituneelta – mutta jotain pitäisi silti tehdä!

Listatut haasteet eivät ole helppoja ratkaistavia, mutta odottaminen ei ole useimmille vaihtoehto. Mobiilikäyttö kasvaa koko ajan ja verkkopalveluiden kehityshankkeita ei voi lykätä eteenpäin loputtomiin. Jotain on tehtävä.

Ainakaan puhelinkohtainen sovelluskehitys ei tunnu parhaimmalta tulevaisuuden vaihtoehdolta nykyisessä, sirpaloituneessa kännyköiden markkinatilanteessa. iPhonekin on menestyksestään huolimatta kovin kapean sektorin puhelin.

Miten mobiilipalveluiden kehitystä voisi Suomessa vauhdittaa? Millaisia ratkaisuja esimerkiksi mediatalojen ja muiden isojen verkkopalveluiden omistajien tulisi nyt tehdä?

Pitäisikö kaikkien verkkopalveluiden tarjota kevyitä, erillisiä mobiilisivustoja kuten mediatalot tekevät? Vai olisiko järkevintä vaikka vain tarjota RSS-syötteitä ja odottaa älypuhelimien kehittyvän lähemmäksi minikannettavia?

En tiedä. Siksi kysyn.

  1. Timo Paloheimo says:

    Yksi perusongelma mobiilisivustoissa on, että vaikka ne olisivatkin olemassa, käyttäjät eivät niitä löydä. Tämä johtuu yleensä seuraavista syistä:
    1. sivustot eivät tunnista automaattisesti mobiiliselaimia ja ohjaa käyttäjiä mobiiliversioon.
    2. jos automaattinen tunnistus ei ole käytössä, on linkki mobiiliversioon täysin löytämättömissä, esim. footerissa.
    3. mobiilisivustojen osoitteet ovat mitä sattuu. Ainoa järkevä tapa nimetä mobiilipalvelun osoite on m.domain.fi. Kaikki muut vaihtoehdot ovat käyttäjän kannalta ongelmallisia. Maailmalla tämä tapa onkin yleistynyt.

  2. PerttuT says:

    Hyviä tarkennuksia.
    Tuossa uudelleenohjauksessa olisi monella sivustolla parannettavaa. Esim. Digitoday kysyy kohteliaasti, että ”ohjataanko mobiilisivustolle” mutta ohjaa sitten aina saitin etusivulle vaikka käyttäjä olisi ollut menossa linkin kautta suoraan johonkin artikkeliin.

    Mihin tuo m.domain.fi osoitesysteemi muuten perustuu? Miksi mobiilisaitilla pitää olla oma domain? Esimerkiksi monikanavajulkaisun kannalta eri domainien tekeminen eri sisältöversioille ei välttämättä ole suositeltavaa. Eihän esim. pdf-versiotkaan saa omaa domainia. Vai tarkoitatko sitä, että tuon m.domain.fi:n pitäisi ylipäätään toimia ja vaikka sitten uudelleenohjata sinne mobiilisaitin pääsivulle?

    Varmaan myös mobiilisisältöjen hakukoneoptimointi on oma juttunsa. Esim IT-viikon artikkeleita Googlesta haettaessa tulee usein mobiilisivusto korkeammalla kuin varsinainen sivusto. Pitäisiköhän sen mobiilisivuston ylipäätään antaa indeksoitua?

  3. LauriH says:

    Mielestäni mobiilisaittien ja palveluiden suurimmat haasteet liittyvät käytettävyyden optimointiin näytölle, jonka koko on (kämmen)laitteen luonteen vuoksi hyvin rajattu. Muutaman tuuman miniläppärit eivät välttämättä kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto näppärästi mukana kulkevalle, taskukokoiselle viestintävälineelle :)

    Totta on, etteivät läheskään kaikki sivustot tunnista kämmenlaitteita, mutta laitteissa ja selaimissakin tuntuu olevan eroja. Mieluummin tietoisesti klikkaan itseni optimoidulle sivustolle m.domain.fi -muotoiseen osoitteen kautta, kuin tuskailen erilaisten näppärien automaatioiden kanssa, etenkin jos mobiilipuolen toiminnallisuutta on tavalla tai toisella rajoitettu. Tämä toki edellyttäisi osoitemuodon yleistymistä tai standardointia, jonka suhteen useat palvelut tuntuvatkin näyttävän esimerkkiä.

    Kämmenlaitteilla tullee harvemmin surffailtua ”päättömästi”, vaan käyttö on täsmällisempää: uusimmat uutiset, säätiedot tai vaikkapa yksittäinen vuosiluku wikipediasta. Tästä näkökulmastahan indeksoituminen on jopa entistä tärkeämpää, jos siten pystytään välttämään turhat sivunlataukset. 9300i:llä Google suodatti automaattisesti hakutulosten linkkien takaa löytyvien sivujen tyylitiedostot mobiiliyhteensopiviksi, mikä oli tosi iloinen asia. Muita itsellä usein ladattuja ja hyviksi havaittuja mobiiliviritelmiä ovat esim. m.facebook.com ja m.hs.fi.

  4. Ari says:

    Olin erään valtakunnallisesti toimivan organisaation nokkamiesten juttusilla parisen vuotta sitten verkkopalvelun kehittämisen suhteen ja esitin yhdeksi kehityskohteeksi mobiiliversion toteuttamista. Sanottakoon tähän väliin, että kyseisen tuotteen valitsemiseen mobiilipalvelu olisi varsin luonteva väline.

    Hanke tosin tyssäsi pääosion teknisiin haasteisiin ja niiden ratkaisemisen kustannuksiin. Mutta kompastuskivinä koin myös kysyntä-tarjonta problematiikan olemassaolon. Mobiiliversion tuottamiselle ei näyttänyt olevan kovaa kiinnostusta kun kysyntää ei vielä ole. Yritin perustella mobiiliversion tarpeellisuutta sillä, että uuden kuluttajat vaativat erilaisia palveluita kuin jo olemassa olevat. Voisihan yritys antaa markkinoille signaalin: ”haluamme palvella teitä monin tavoin”. Päättäjät eivät nähneet moisen viestivaikutuksen merkitystä. Päättäjiä tuntui myös vaivaavan pelko siitä, että mobiiliversio olisi elinkaareltaan lyhyt ja näinollen investointina liian kallis. Perusteena tähän oli ajatusmalli, että mobiilit päätelaitteet kehittyvät sellaisiksi (kuten IPhone/Safari), että niillä voitaisiin katsella normi verkkopalveluakin. Näinollen mobiiliversiosta tulisi lyhyen ohimenokauden palvelu.

    Koska asiakkaani mobiiliversion tuottaminen olisi maksanut merkittävästi suosittelin asiakkaalleni idean hautaamista toistaiseksi. Itse olen taipuvainen uskomaan, että suurta tavallisten käyttäjien massaa mobiiliversiot eivät saavuta koskaan. Päätelaitteiden on kehityttävä sille tasolle, että perussuvuston ”täsmäsurffailu” voi olla siedettävä kokemus.

    Mutta kehittyykö suurina määriä myyvien puhelinten selauskokemukset sille tasolle, että erillisiä m versioita ei tarvita?
    Vai
    Alkavatko peruskäyttäjät merkittävissä määrin käytämään mobiiliversioita peruspuhelimilla?

  5. links for 2009-08-19 | Ip's. says:

    […] Mobiilipalveluiden kehityksen haasteita – Vierityspalkki.fi "Yhteenveto: Mobiilipalveluiden kehitys tuntuu pysähtyneeltä ja sirpaloituneelta – mutta jotain pitäisi silti tehdä! […]