Vertailussa Drupal, eZ Publish, Joomla ja WordPress

Perttu Tolvanen

Exoven järjestämä seminaari kolmesta eri julkaisujärjestelmästä keräsi reilusti osallistujia ja nyt myös seminaarin aineistot ovat kaikkien luettavissa. Kuten jo ennakkotiedotteessa Vierityspalkissakin kirjoitettiin niin seminaarissa käsitellyt Drupal, eZ Publish ja WordPress ovat kaikki päteviä julkaisujärjestelmiä, mutta kovin eri tarkoituksiin soveltuvia.

Tässä artikkelissa tiivistetään seminaarin havainnot Drupalista, WordPressistä ja eZ Publishista sekä laajennetaan vertailua suosittuun Joomla-julkaisujärjestelmään.

WordPress pienille sivustoille, Drupal tai eZ Publish raskaampaan käyttöön

Seminaarin yhteenvetoslaidi kiteyttää kokonaisuuden hyvin. Ratkaisevia tekijöitä järjestelmän valinnassa ovat kuinka suuri ja monimutkainen sivusto on (”Site size” –akseli) sekä kuinka yhteisöllinen verkkopalvelu on kyseessä (“Community focus”).

image

Exoven seminaarimateriaalissa eri tuotteiden plussia ja miinuksia on lueteltu kattavasti. Vertailussa eri tuotteita ei varsinaisesti laiteta tärkeysjärjestykseen ollenkaan vaan ainoastaan todetaan eri tuotteiden soveltuvan eri käyttötapauksiin. Esimerkiksi eZ Publishin kohdalla tunnistetut miinukset ovat asioita joita moni ostaja ei ehkä näkisi miinuksina ollenkaan. Myös WordPress nähdään erittäin positiiivisessa valossa ja varoitukset liittyvät lähinnä vain siihen ettei WordPressiä yritettäisi taivuttaa liian monimutkaisiin tilanteisiin. Drupal nähdään soveltuvan erityisesti räätälöintiä vaativiin yhteisöpalveluihin joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä on merkittävä rooli.

Esityksen materiaalin voi ladata Exoven sivustolta pdf-muodossa tai selata SlideSharen kautta:

Päteviä julkaisujärjestelmätuotteita Suomessa useita kymmeniä, ellei satoja

Exoven järjestelmätarjontaan tutustuessa on hyvä muistaa, että Suomessa on tarjolla myös muitakin päteviä julkaisujärjestelmiä. Erityisesti suljetun koodin puolella löytyy valtava kirjo erittäin päteviä tuotteita joissa on monet asiat tehty huomattavasti fiksummin kuin monissa avoimen koodin tuotteissa. Toisaalta seassa on myös hyvin epämääräisiä “tuotteita” joten vertailuvaiheessa kannattaa todella tutustua tuotteisiin muutenkin kuin powerpointtien kautta.

Jos ehdottomasti haluaa tutustua vain avoimen lähdekoodin tuotteisiin niin myös seuraavia tuotteita kannattaa harkita: Joomla, Liferay, Midgard, Plone, Nuxeo, Typo3, Alfresco, TextPattern, OpenCms, DotNetNuke. Avoimen koodin julkaisujärjestelmistä tosin vain Joomlalla, Drupalilla ja WordPressillä voi sanoa olevan erittäin laajaa integraattoritukea Suomessa. Esimerkiksi DotNetNuke, Liferay ja Alfresco ovat myös isompien integraattoreiden valikoimissa, mutta harvalla järjestelmällä on muutamaa kymmentä tekijää enemmän osaamista Suomessa.

Tosin vähemmänkin tunnetun tuotteen voi valita hyvillä mielin jos tuote istuu omiin vaatimuksiin ja yhteistyö toimittajatahon kanssa toimii. Täten vähemmänkin tunnetuille tuotteille, kuten eZ Publishille, kannattaa antaa mahdollisuus ennen valinnan lukitsemista.

Suosittu Joomla-julkaisujärjestelmä asettuu WordPressin ja Drupalin väliin

Drupal-asiantuntija Vesa Palmu on aiemmin keväällä kirjoittanut samasta aihepiiristä kuin mitä Exoven seminaari käsitteli. Palmun vertailukohteena olivat Drupal, Joomla ja WordPress. Näkemykset ovat hyvin samankaltaiset erityisesti Drupalin ja WordPressin eroista ja soveltamiskohteista. Myös Palmu näkee Drupalin soveltuvan räätälöityihin toteutuksiin ja WordPressin taas perussivustoihin. Joomlan Palmu näkee asettuvan näiden kahden ääripään väliin.

Palmu näkee Joomlan olevan parhaimmillaan kohtuullisen laajoilla verkkosivustoilla, joissa julkaisujärjestelmältä tarvitaan monipuolisuutta, mutta vaatimukset ovat kovin tavallisia. Joomlahan tuntuu Suomessa olevan erityisesti yhteisöjen, yhdistyksien ja monien muiden ei-kaupallisten toimijoiden suosiossa oleva julkaisujärjestelmä. Tällaisiin varsin tavallisiin, julkaisupainotteisiin käyttötapauksiin Joomla siis soveltuisi ajoittain Drupalia tai WordPressiä paremmin.

Palmu kiteyttääkin vertailun lopputuloksen hyvin:

“Wordpress on kolmikosta ehdottomasti vahvin tuotemainen ohjelmisto suoraan loppukäyttäjälle. Joomla toimii loistavasti, mikäli valmisohjelmiston tarjoamat ratkaisut vastaavat tarpeita. Drupal on hyvä ratkaisu ammattilaiselle tai tee-se-itse -tyyppiselle monimutkaisemmalle toteutukselle.”

Myös artikkelin kommenteissa esimerkiksi Sanoma Entertainmentin tuotekehityksessä työskentelevä Kenneth Falck kertoo päätyneensä eräässä projektissaan Joomlaan Drupalin sijasta, koska Drupalin ylläpitonäkymät eivät ole yhtä käyttäjäystävällisiä:

“Viimeisimpänä tein pienen kotisivuprojektin Joomlalla. Päädyin siihen Drupalin sijaan, koska se tuntui selkeämmältä ottaa käyttöön henkilölle, jolla ei ollut juurikaan kokemusta CMS:istä. Ylläpidossa on kohtalaisen selkeästi Article Manager ja Menu Manager sekä Phoca Gallery kuville.”

Joomla lieneekin asennuksien määrässä Drupalia reilusti edellä ja todennäköisesti asetelma pysyy näin jatkossakin. On vaikea kuvitella, että Drupal edes yrittäisi tavoitella samanlaista helppokäyttöisen julkaisutyökalun mainetta kuin mitä Joomlalla tai WordPressillä jossain määrin on. Erityisesti WordPress on aivan omassa sarjassaan loppukäyttäjän toimintojen osalta ja menee tällä saralla myös hurjaa vauhtia eteenpäin.

Avoimen koodin parhaimmisto asettaa standardit suljetuillekin julkaisujärjestelmätuotteille

Erityisesti Joomla lienee jo useamman vuoden ajan ollut jonkinsortin kivi kengässä pienille ja keskisuurille web-firmoille joilla on myynnissä oma julkaisujärjestelmätuote. Joomlan matala käyttöönottokynnys on varmasti alentanut näiden pienten, kaupallisten julkaisujärjestelmätuotteiden hintatasoa ja pakottanut tekijät keskittymään ominaisuuksiin joilla avoimen koodin tuotteiden kanssa pystytään kilpailemaan.

Drupal on viime aikoina myös onnistunut haastamaan perinteisempien portaalitoimittajien ja isojen web-kanavien rakentajien asemaa (kuten Oracle ja IBM). Onkin totta, että Drupalin avulla voi saada varsin räätälöidyn palvelun aikaiseksi lähes samaan hintaan mitä isojen toimijoiden pelkät lisenssit maksavat. Kilpailun kiristyminen onkin pakottanut myös isommat toimijat terävöittämään omaa viestiään. Joskus niistä lisensseistä kun kannattaa maksaa.

Avoimen lähdekoodin ja suljetun koodin raja-aita hämärtyy

Vertailluista tuotteista vain Joomla itse asiassa edustaa perinteisintä avoimen lähdekoodin mallia jossa tuote on vahvasti yhteisön ohjaama. Drupal on hiljattain saanut kaupallisen tuen, mutta on edelleen pääpainoltaan yhteisön kehittämä tuote. WordPress on avointa koodia, mutta erittäin keskitetysti kehitetty tuote jonka voi hankkia myös erittäin pitkälle tuotteistettuna palveluna WordPress.com-sivuston kautta. eZ Publish taas on vahvasti norjalaisen emofirman käsissä oleva tuote joka on onnistunut luomaan yhteisön ympärilleen. Avoimen lähdekoodin tuotteiden kehitysmalleja kannattaa täten myös arvioida kriittisesti, koska avoin lähdekoodi ei tarkoita enää nykyisin sitä että kehitystä ohjaisi jokin vapaamuotoinen yhteisö.

Toisella laidalla markkinakenttää myös kaupalliset tuotteet ovat avanneet tuotteidensa kehitystä ja yksityiskohtia laajemmin nähtäväksi. Esimerkiksi Microsoftin, IBM:n ja Oraclen tuoteperheiden tiekartat ja yksityiskohdat ovat monelta osin julkisempia kuin joidenkin avoimen koodin tuotteiden yksityiskohdat. Kattava dokumentaatio ja laaja yhteisö voikin olla käytännössä asiakkaan kannalta tärkeämpää kuin koodin avoimuus. Pelkkä koodin avoimuus kun ei valitettavasti takaa kattavaa dokumentaatiota tai laajaa yhteisöä.

Tuotteet kehittyvät tiettyyn suuntaan ja ne suunnat kannattaa tuntea

Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmätuotteista kiinnostuneiden ostajien ja kehittäjien kannattaa perehtyä aina tarkasti tuotteiden taustoihin ja kehityksen tiekarttaan. Esimerkiksi Drupal ei välttämättä ole kovin nopeasti kehittymässä käyttäjäystävällisemmäksi tai WordPress ei välttämättä ole laajentumassa yhtään isompien sivustojen työkaluksi.

Julkaisujärjestelmät eivät ole yhtenäinen markkinakenttä ja kenttää ei voi jakaa huonoihin ja hyviin järjestelmiin. Tällaisessa tilanteessa asiakkaan on tunnettava omat vaatimuksensa erityisen hyvin jotta onnistuu valitsemaan itselleen oikeantyyppisen julkaisujärjestelmän.

Exovenkin seminaarin ensimmäiset slaidit kiteyttävät asian hyvin:

  1. “Always select a proper tool for the task at hand. ”.
  2. “Know what you need and get a system that fits your needs.”
  3. “When in doubt, ask help from a professional.”

Vapaa käännös: Valitse tuote tehtävän mukaan. Tiedä mitä tarvitset ja valitse järjestelmä tukemaan näitä, ja vain näitä tarpeita. Tarvittaessa konsultoi asiantuntijaa.

  1. Janne Kauppi says:

    Suomentelin joskus CMSimple.org:n sivustoa osoitteeseen cmsimple.fi kun etsin järjestelmää, jonka voisivat ottaa käyttöön myös ne harrastajat, joiden kokemus tai kielitaito ei riitä yleisimpiin järjestelmiin. Toisinsanoen käytin järjestelmää etsiessä ykköskriteerinä sitä, että kun kyse on pienyrittäjän sivuista niin ei ole mitään järkevää syytä, miksi järjestelmän pitäisi olla tietokantapohjainen. CMSimple:n ainoa miinus on, että pitää osata ladata tiedostot FTP:llä palvelimelle ja antaa niille kirjoitusoikeudet. Sihen kun vielä löytäisi jonkun dropbox-tyyppisen ratkaisun niin kotisivujen rakentamiseen riittäisi sen jälkeen alusta loppuun tekstinkäsittelytaidot.

  2. Jani Tarvainen says:

    Ensinnäkin hienoa kuulla että tilaisuus oli mielestäsi asiallinen ja mukaan lähti näemmä muutakin kuin aamupala.

    Palaan vielä jutussa kirjoittamaasi lauseeseen:

    Toisaalta seassa on myös hyvin epämääräisiä “tuotteita” joten vertailuvaiheessa kannattaa todella tutustua tuotteisiin muutenkin kuin powerpointtien kautta.

    Tämä on mielestäni erittäin tärkeä pointti. Tuotteiden markkinointimateriaalin ominaisuuslistaa on äärimmäisen helppo kasvattaa hengästyttävän pitkäksi ja esimerkiksi eZ Publish lupaa paperilla hyvinkin paljon. Vaikka lupaukset eivät ole suoranaisia valheita, on syytä ottaa huomioon että esimerkiksi tapahtumakalenteri on vain yhden tahon näkemys tästä toiminnallisuudesta.

    Käytännössä sivuston toiminnallisuus suunnitellaan usein täysin erillään teknisestä toteutuksesta. Tällöin tapahtuu käytännössä usein niin että paketista ”valmiit” toiminnallisuudet ja luotu konsepti eivät kohtaa laisinkaan. Tällöin työmäärä toki kasvaa – asiakkaan on usein hankalaa ymmärtää kuinka ”valmis” toiminnallisuus on käytännössä tehtävä kokonaan uudestaan. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös aikatauluun.

    Paras lääke olisi ottaa tekninen toteuttaja mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Pienillä konseptimuutoksilla tekninen toteutus saadaan usein huomattavasti sujuvammaksi. Asiantunteva kumppani hyväksyy tarjotun järjestelmän rajoitukset ja ottaa ne huomioon.

  3. Petri Mertanen says:

    Toivottavasti järjestelmän valintakriteereitä on asiakkailla huomattavasti enemmän tai ne ovat yksityiskohtaisempia kuin pelkästään yhteenvedossa mainitut (sivuston koko ja yhteisöllisyys). Community focus -akselin nimi antaa mielestäni harhaanjohtavan kuvan; tarkoitetaanko sillä kuinka paljon yhteisö eli community on mukana järjestelmän kehityksessä vai sosiaalisia toiminnallisuuksia (social features tai user generated content)?

    Olin viime viikolla Pariisissa eZ konferenssissa, jossa Gilbane Groupin johtava Web Content Management analyytikko Tony White sijoitti eZ Publishin oikeaan yläkulmaan juurikin samaisille kriteereillä (sivuston koko ja yhteisöllisyys). Näin ollen eZ Publish positio on hänen mukaansa seuraava:

    Myös eZ Systems on tehnyt omaa arviointia ja positioinut tuotettaan ottaen mukaan toimittajan kyvykkyyden. Seuraava kuva esitettiin tammi-helmikuun vaihteessa tänä vuonna kansainvälisessä partner-tapahtumassa Barcelonassa:

    Kaikki julkiset (yli 2 500) asiakasreferenssit löytyvät sivulta: http://ez.no/customers/references – uskon, että esimerkiksi media ja viihde -vertikaalista löytyy useita erittäin laajoja sivustoja, jossa on paljon käyttäjien luomaa sisältöä ja sosiaalisia toimintoja.

    eZ Systemsillä on tällä hetkellä noin 230 kaupallisesti toimivaa partner-yritystä maailmanlaajuisesti, jotka voivat antaa tukea paikallisille asiakkaille. Tukipalveluita tai kaupallisen lisenssin voi saada myös suoraan eZ Systemsiltä. Ilmeisesti Perttu viittaa juuri tähän sanoessaan, että Exoven listaamat ”miinukset” eivät välttämättä olekaan miinuksia. Kaikki eZ Systems partnerit löytyy sivulta http://ez.no/partners/worldwide_partners

    Huomioitavaa on, että partnerit luokitellaan eri tasoille (pronssi, hopea, kulta ja platina) ja näkyvillä on myös sertifioinnit sekä mahdolliset palkinnot. Olen täysin samaa mieltä, että eZ Publishille kannattaa antaa mahdollisuus ja kysyä ehdottomasti mielipidettä sekä lisätietoa viralliselta, mahdollisesti sertifioidulta partnerilta.

    eZ Publish järjestelmä on varsin hyvin dokumentoitu ja todellakin avoimen lähdekoodin CMS, joka mahdollistaa partnerin tai loppuasiakkaan vapaan kehittämisen (GPL-lisenssin puitteissa). Järjestelmän laajennuksia eli ns. ekstensioita onkin runsaasti eri tarkoituksiin. Laajennukset voivat myös saada sertifioinnin eli myös niille saa asianmukaista tukea. eZ komponentit (http://ez.no/ezcomponents) auttanevat halukkaita kehittäjiä ja osa komponenteista päätyykin seuraavaan tuoteversioon (http://ez.no/ezpublish/roadmap). Yhteisö halutaan pitää vahvasti mukana kehityksessä, joten mielestäni on väärin sanoa, että tuotekehitys on vahvasti pelkästään eZ Systemsin hallussa.

    On aika luonnollista, että joskus valmiita toiminnallisuuksia joutuu hieman muuttamaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tuskin mikään avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmistä on paketista ”valmis” ja sopii kaikkiin asiakastarpeisiin. Eiköhän kunkin tuotteen tai toimittajan ”valehtelu” tule ennemmin tai myöhemmin esille, kun ostaja on tarkkana, käyttää asiantuntija-apua ja listaa ostokriteerit mahdollisimman tarkasti.

    Petri Mertanen
    Toimitusjohtaja
    Naviatech Solutions Oy

  4. Petri Mertanen says:

    Toivottavasti järjestelmän valintakriteereitä on asiakkailla huomattavasti enemmän tai ne ovat yksityiskohtaisempia kuin pelkästään yhteenvedossa mainitut (sivuston koko ja yhteisöllisyys). Community focus -akselin nimi antaa mielestäni harhaanjohtavan kuvan; tarkoitetaanko sillä kuinka paljon yhteisö eli community on mukana järjestelmän kehityksessä vai sosiaalisia toiminnallisuuksia (social features tai user generated content)?

    Olin viime viikolla Pariisissa eZ konferenssissa, jossa Gilbane Groupin johtava Web Content Management analyytikko Tony White sijoitti eZ Publishin oikeaan yläkulmaan juurikin samaisille kriteereillä (sivuston koko ja yhteisöllisyys). Näin ollen eZ Publish positio on hänen mukaansa seuraava: http://picasaweb.google.fi/lh/photo/fANLyDzpnnmBI6cmDksCdQ?authkey=Gv1sRgCObPhonNw47K4QE&feat=directlink

    Myös eZ Systems on tehnyt omaa arviointia ja positioinut tuotettaan ottaen mukaan toimittajan kyvykkyyden. Seuraava kuva esitettiin tammi-helmikuun vaihteessa tänä vuonna kansainvälisessä partner-tapahtumassa Barcelonassa: http://picasaweb.google.fi/lh/photo/48MzA0pPG8muFcR_rAIA_w?authkey=Gv1sRgCObPhonNw47K4QE&feat=directlink

    Kaikki julkiset (yli 2 500) asiakasreferenssit löytyvät sivulta: http://ez.no/customers/references – uskon, että esimerkiksi media ja viihde -vertikaalista löytyy useita erittäin laajoja sivustoja, jossa on paljon käyttäjien luomaa sisältöä ja sosiaalisia toimintoja.

    eZ Systemsillä on tällä hetkellä noin 230 kaupallisesti toimivaa partner-yritystä maailmanlaajuisesti, jotka voivat antaa tukea paikallisille asiakkaille. Tukipalveluita tai kaupallisen lisenssin voi saada myös suoraan eZ Systemsiltä. Ilmeisesti Perttu viittaa juuri tähän sanoessaan, että Exoven listaamat ”miinukset” eivät välttämättä olekaan miinuksia. Kaikki eZ Systems partnerit löytyy sivulta http://ez.no/partners/worldwide_partners

    Huomioitavaa on, että partnerit luokitellaan eri tasoille (pronssi, hopea, kulta ja platina) ja näkyvillä on myös sertifioinnit sekä mahdolliset palkinnot. Olen täysin samaa mieltä, että eZ Publishille kannattaa antaa mahdollisuus ja kysyä ehdottomasti mielipidettä sekä lisätietoa viralliselta, mahdollisesti sertifioidulta partnerilta.

    eZ Publish järjestelmä on varsin hyvin dokumentoitu ja todellakin avoimen lähdekoodin CMS, joka mahdollistaa partnerin tai loppuasiakkaan vapaan kehittämisen (GPL-lisenssin puitteissa). Järjestelmän laajennuksia eli ns. ekstensioita onkin runsaasti eri tarkoituksiin. Laajennukset voivat myös saada sertifioinnin eli myös niille saa asianmukaista tukea. eZ komponentit (http://ez.no/ezcomponents) auttanevat halukkaita kehittäjiä ja osa komponenteista päätyykin seuraavaan tuoteversioon (http://ez.no/ezpublish/roadmap). Yhteisö halutaan pitää vahvasti mukana kehityksessä, joten mielestäni on väärin sanoa, että tuotekehitys on vahvasti pelkästään eZ Systemsin hallussa.

    On aika luonnollista, että joskus valmiita toiminnallisuuksia joutuu hieman muuttamaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tuskin mikään avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmistä on paketista ”valmis” ja sopii kaikkiin asiakastarpeisiin. Eiköhän kunkin tuotteen tai toimittajan ”valehtelu” tule ennemmin tai myöhemmin esille, kun ostaja on tarkkana, käyttää asiantuntija-apua ja listaa ostokriteerit mahdollisimman tarkasti.

    Petri Mertanen
    Toimitusjohtaja
    Naviatech Solutions Oy

  5. Janne Kalliola says:

    ”Community focus” on kieltämättä harhaanjohtava ja termi on parasta vaihtaa kalvosetin seuraavassa versiossa. Sillä on tarkoitettu ennen kaikkea mahdollisuuksia rakentaa yhteisöjä järjestelmän avulla, eli kuinka hyvin järjestelmä ottaa huomioon yhteisöjen tarpeet ja niiden vaatimat ominaisuudet.

    Sinänsä termit ”social media” ja ”user generated content” eivät kummatkaan kuvaa täysin hakemaamme asiaa, koska ne lokeroivat yhteisöllisyyttä liikaa johonkin suuntaan — ja nimenomaan julkaisujärjestelmän terminologian kautta.

    Sinänsä yhteisöfokus kuvaa kyllä myös julkaisujärjestelmien ympärillä olevien yhteisöjen kokoa. Sekä Drupalilla että WordPressillä on valtava yhteisö tuottamassa kaikenlaista ja -tasoista laajennusta ja dokumentaatiota järjestelmään. CMS MS:n ja eZ:n yhteisöt ovat — ainakin näin puusta katsottuna — selkeästi pienemmät. eZ:n yhteisön etuna on firmojen laajempi osallistuminen toimintaan; muilla tämä on vielä lapsenkengissään, osittain lisenssin aiheuttamista rajoitteista johtuen.

    En kuitenkaan positioisi eZ:ia ja Drupalia rinnakkain tuossa nelikentässämme, koska niiden sisäinen toimintamalli ja sitä myöten koko toiminnan logiikka on hyvin erilainen. eZ pärjää parhaiten top-down -tyylisessä julkaisemisessa, jota voidaan rikastaa käyttäjien tuottamalla sisällöllä, esimerkiksi kommenteilla ja keskusteluilla. eZ:n valmiit tuet työnkuluille ja hyvin hienovarainen oikeusmäärittely ovat tarpeet tällaisilla sivustoilla, joita ylläpitää tyypillisesti organisaatio. Drupal taas on parhaiten kotonaan avoimeen vuorovaikutukseen perustuvissa saiteissa, joissa kukaan ei ole toisen yläpuolella ja kaikki (sisällölliset) kukat saavat kukkia. Lisäksi Drupalin laajempi valmis moduulitarjonta mahdollistaa monipuolisempien sivustojen toteuttamisen kustannustehokkaammin, koska suurempi osa toteutuksesta perustuu kolmannen osapuolen koodiin.

    Drupalista saa toki top-down -julkaisujärjestelmän, samoin eZ:sta saa avoimen pelikentän. Tässä ei välttämättä ole kuitenkaan järkeä, koska tällöin järjestelmän rajoja levitetään turhaan — verrattuna siis tilanteeseen, jossa olisi alunperin valittu toinen järjestelmä pohjaksi. Muun muassa tästä syystä me Exovessa uskomme, että työkalu pitää valita tehtävän mukaan.

    Janne Kalliola
    Exove Oy

  6. Jani Tarvainen says:

    Kaikki julkiset (yli 2 500) asiakasreferenssit löytyvät sivulta: http://ez.no/customers/references – uskon, että esimerkiksi media ja viihde -vertikaalista löytyy useita erittäin laajoja sivustoja, jossa on paljon käyttäjien luomaa sisältöä ja sosiaalisia toimintoja.

    Varmasti löytyy ja mikään ei tosiaan estä näin tekemästä. Tämä tulisi kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Suomi24.fi:n keskustelupalstojen siirtäminen eZ Publishin päälle ei olisi teknisesti järkevää. Yli kahdeksan miljoonan (http://keskustelu.suomi24.fi/node/8270385) sisältöobjektin kanssa eZ Publishin joustava sisältömalli kääntyy itseään vastaan ja järjestelmän ylläpito ja jatkokehitys muuttuu työlääksi. Tässä tapauksessa Drupalin tietokantarakenne siis yksinkertaisesti toimii teknisesti tehokkaammin.

    Yhteisö halutaan pitää vahvasti mukana kehityksessä, joten mielestäni on väärin sanoa, että tuotekehitys on vahvasti pelkästään eZ Systemsin hallussa.

    Toki yhteisö saa vapaasti muokata lähdekoodia ja ehdottaa niitä osaksi eZ Publishia. eZ Systems ei kuitenkaan luonnollisesti voi hyväksyä kovinkaan radikaaleja muutoksia järjestelmään jolle se tarjoaa tukipalveluita. Esimerkiksi eZ Publish 4:n suurin tekninen uudistus oli mielestäni tuki PHP:n versiolle 5 – 3.x ja sitä aiemmat versiot toimivat siis vain PHP4:lla.

    Suunnitelmia seuraavan sukupolven järjestestelmää varten on, mutta yritys joutuu tasapainoilemaan uuden järjestelmän kehittämisen ja nykyisen järjestelmän jatkokehittämisen välillä. Ehkä tuore raharuiske ( http://ez.no/company/news/new_investors_to_ez_systems ) nopeuttaa prosessia.

    Mainittakoon että eZ Publishista on myös epävirallinen haara (http://git.forge.ymc.ch/?p=ezpublish.git;a=log), jota yritys ei luonnollisesti tue. GPL lisenssi toki mahdollistaa sen, että eZ Systems voi ottaa viralliseen jakeluun haluamiaan osia.

    Tuskin mikään avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmistä on paketista ”valmis” ja sopii kaikkiin asiakastarpeisiin.

    Tähän tarkennuksena että mikään ohjelmistotuote lisenssimallista riippumatta ei ole valmis ja sovi kaikkiin asiakastarpeisiin. Poislukien toki perinteiset desktop-sovellukset joita harvoin räätälöidään asiakaskohtaisesti.

    Esimerkiksi Drupal ei ole paketista mielestäni valmis oikeastaan yhtään mihinkään ja SharePoint ei ole vahvimmillaan normaalissa www-julkaisussa vaikka sitä siihen usein käytetäänkin. Kaikki tuotteet ovat kompromisseja.

  7. Jani Tarvainen says:

    Ilmeisesti Perttu viittaa juuri tähän sanoessaan, että Exoven listaamat ”miinukset” eivät välttämättä olekaan miinuksia.

    Lisätään tähän vielä että mainitsin tämän tilaisuudessa. Tietyille kohderyhmille nämä huonot puolet eivät välttämättä ole merkityksellisiä.